Bordercollie: nerokas työkoira, joka ei sovi kaikille

Bordercollie lyhyesti

Huomio koosta: Virallinen rotumääritelmä ilmoittaa ihannesäkäkorkeuden mutta ei yhtä virallista painoa. Paino vaihtelee sukupuolen, korkeuden ja rakenteen mukaan. Bordercollien tulee olla urheilullinen ja toimintakykyinen – sitä ei kannata arvioida yhden yleisen painoluvun perusteella.

Historia: työntekoon kehitetty koira

Bordercollie kehitettiin Isossa-Britanniassa keräämään ja siirtämään lampaita laajoilla ja vaativilla alueilla. Rodun nimi viittaa Englannin ja Skotlannin rajaseutuun. Ulkonäkö saattoi vaihdella, mutta työkyky, ohjattavuus, kestävyys ja kyky lukea eläimiä olivat ratkaisevia.

Vuonna 1893 syntynyttä Old Hempiä pidetään usein yhtenä nykybordercollien tärkeistä kantaisistä. Rodun historia on silti paljon yhtä koiraa laajempi: se on useiden sukupolvien määrätietoisen työominaisuuksiin perustuvan valinnan tulos.

Tausta näkyy edelleen rodun käyttäytymisessä. Bordercollie ei ole vain energinen seurakoira, vaan se on jalostettu huomaamaan pienet liikkeet, reagoimaan nopeasti, työskentelemään etäällä ohjaajasta ja keskittymään pitkään. Suomen Paimenkoirayhdistys ylläpitää Suomessa työkoirien kantakirjaa ja tarjoaa tietoa rodun työ- ja jalostusominaisuuksista.

Koko, turkki ja värit

Bordercollien tulee olla tasapainoinen, ketterä ja kestävä. Suomen Kennelliiton julkaisemassa rotumääritelmässä uroksen ihannesäkäkorkeus on 53 cm, ja nartut ovat hieman matalampia.

Rodulla on kaksi turkkimuunnosta: puolipitkä ja sileä. Molemmissa on tiheä ja säänkestävä aluskarva. Mustavalkoinen on tunnetuin väritys, mutta hyväksyttyjä värejä ja yhdistelmiä on useita. Valkoinen ei saa olla hallitseva väri.

Väri, silmien väri tai turkin pituus eivät kerro siitä, millainen arki koiran kanssa tulee olemaan. Työominaisuudet, luonne, terveys ja lähisuvun ominaisuudet ovat pennun valinnassa paljon tärkeämpiä.

Luonne ja persoonallisuus

Bordercolliet ovat usein tarkkaavaisia, nopeita reagoimaan ja erittäin herkkiä ohjaajansa vihjeille. Ne voivat kiintyä perheeseensä vahvasti ja nauttivat tiiviistä yhteistyöstä. Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja muun muassa intensiteetissä, sosiaalisessa varmuudessa, ääniherkkyydessä, paimennus- ja saalisvietissä sekä kyvyssä rauhoittua.

FCI kuvaa rotua sitkeäksi, ahkeraksi, helposti ohjattavaksi, valppaaksi, vastaanottavaiseksi ja älykkääksi. Sen ei kuulu olla hermostunut eikä aggressiivinen. Rotumääritelmä kuvaa ihannetta – se ei takaa, että jokaisella yksilöllä on kaikki nämä ominaisuudet.

Herkkyyden vuoksi kovat korjaukset ja epäjohdonmukainen koulutus voivat lisätä epävarmuutta tai ristiriitoja. Rauhallinen, palkitseva ja selkeä koulutus auttaa koiraa ymmärtämään, mitä siltä odotetaan.

Onko bordercollie maailman älykkäin koira?

Kaikkea koiran älykkyyttä mittaavaa puolueetonta paremmuusjärjestystä ei ole. Älykkyys voi tarkoittaa sanojen oppimista, ongelmanratkaisua, itsenäistä työskentelyä, yhteistyötä tai sosiaalista ymmärrystä. Bordercollie menestyy erityisesti tehtävissä, joissa nopea oppiminen ja yhteistyö ihmisen kanssa ovat eduksi.

Tunnetuin esimerkki on Chaser. Vertaisarvioidussa tutkimuksessa tämä yksi bordercollie oppi usean vuoden järjestelmällisellä harjoittelulla 1 022 esineen nimet ja erottamaan esineiden nimet toimintakäskyistä. Lue Chaser-tutkimus.

Tutkimus kertoo poikkeuksellisen motivoituneen ja intensiivisesti koulutetun yksilön oppimiskyvystä. Se ei todista, että jokainen bordercollie oppii tuhat sanaa tai että rotu olisi helppo omistaa. Nopeasti oppiva koira omaksuu nopeasti myös ei-toivottuja tapoja.

Bordercollien pentu: ensimmäinen vuosi

Bordercollien pentu tarvitsee turvallista ympäristöön tutustumista, unta, lyhyitä oppimishetkiä ja kokemusta rauhoittumisesta – ei täyttä suorituskalenteria ja jatkuvaa korkeaa virettä. Pennun kannattaa tutustua vähitellen erilaisiin ihmisiin, alustoihin, ääniin, paikkoihin, koiriin ja eläimiin ilman pakottamista.

Panosta erityisesti näihin

• kontaktiin, palkitsemiseen ja arjen perustaitoihin
• alustalla rauhoittumiseen, taukoihin ja riittävään uneen
• vapaaehtoiseen käsittelyyn, kynsien leikkaukseen ja turkinhoitoon
• luoksetuloon ja turvalliseen vaihtamiseen
• lyhyisiin tutkimis- ja nuuskimislenkkeihin
• vähitellen etenevään yksinoloharjoitteluun
• hallittuun totutteluun liikenteeseen, lapsiin, pyöriin ja muihin eläimiin

Vältä pitkiä juoksulenkkejä, raskasta vetoharjoittelua sekä suuria määriä hyppyjä ja äkkikäännöksiä kasvuiässä. Liikunta sovitetaan pennun kehitykseen. Tavoitteena ei ole väsyttää pentua uuvuksiin, vaan rakentaa turvallisuutta, hyviä tapoja ja kestävää kehoa.

Näin valitset kasvattajan ja sopivan yhdistelmän

Kaksi samannäköistä bordercollieta voi olla ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Työskentelytapa, intensiteetti, ympäristövarmuus ja kyky levätä vaihtelevat yksilöittäin ja suvuittain. Kerro kasvattajalle rehellisesti, mihin koiraa aiot käyttää ja millaista arkesi on.

Tarkista rekisteröinti ja julkiset terveystulokset Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä. Tarkista lisäksi aina voimassa olevat PEVISA-ohjelmat ja rotukohtaiset ehdot, sillä vaatimukset voivat muuttua.

Koulutus ja aivotyö

Bordercollie oppii usein uusia tehtäviä nopeasti. Siksi koulutuksessa ei kannata tavoitella vain mahdollisimman montaa temppua. Impulssinhallinta, tauot, rauhallisuus liikkeen lähellä, käsittely ja arjen taidot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin agility tai vaativa tottelevaisuus.

Lyhyet ja selkeät harjoitukset tuottavat usein parempaa oppimista kuin pitkät toistosarjat. Vaihtele ongelmanratkaisua, nenätyötä, kehonhallintaa, käytännön arkitaitoja ja turvallisia aktiviteetteja, joissa koira voi käyttää luontaisia ominaisuuksiaan.

Kuinka paljon liikuntaa bordercollie tarvitsee?

Yhtä kaikille sopivaa tuntimäärää ei ole. Tarpeeseen vaikuttavat ikä, terveys, kunto, sukulinja, tekemisen laatu ja ympäristön kuormittavuus. Terve aikuinen bordercollie tarvitsee yleensä runsaasti päivittäistä tekemistä, mutta kokonaisuuteen kuuluvat fyysinen liikunta, aivotyö ja todellinen lepo.

Toistuva pallon heittäminen sisältää nopeita pysähdyksiä ja käännöksiä, jotka voivat kuormittaa kehoa ja nostaa virettä. Käytä palloa harkiten palkkana ja vaihtele tekemistä rauhallisempien lajien kanssa.

Paimennusvietti, autot, pyörät ja juoksevat lapset

Paimennuskäyttäytyminen voi näkyä tuijottamisena, matalana asentona, kiertämisenä, kulun estämisenä ja liikkeen kontrollointina. Joillakin koirilla käytös kohdistuu lenkkeilijöihin, pyöriin, autoihin, lapsiin tai muihin lemmikkeihin. Kyse ei ole harmittomasta paimentamisesta, jos koira pelottelee, jahtaa tai näykkii.

Ehkäise ongelmaa käyttämällä riittävää etäisyyttä, hihnaa ja harjoittelua ennen kuin toimintamalli vahvistuu. Palkitse koiraa huomion palauttamisesta sinuun ja tarjoa sille vaihtoehtoinen tehtävä. Autojen jahtaaminen on välitön turvallisuusriski, joka vaatii fyysistä hallintaa ja usein pätevän kouluttajan tai käytösneuvojan apua.

Hyväkään luoksetulo ei ole takuu riistan ja nopeasti liikkuvien kohteiden lähellä. Lue myös Suomen käytännöistä ja turvallisuudesta oppaastamme koiran kiinnipitoajasta ja turvallisesta ulkoilusta.

Bordercollie perhekoirana

Bordercollie voi sopia perheeseen erinomaisesti, kun aikuiset ovat valinneet rodun tietoisesti ja ottavat vastuun sen tarpeista. Runsas liikunta ei kuitenkaan yksin takaa rauhallista perhekoiraa. Myös yksilön luonne, sukutausta, ympäristö, uni ja koulutus vaikuttavat.

Bordercollie ja lapset

Osa yksilöistä on lasten kanssa rauhallisia ja varmoja, kun taas toisia juokseminen, huutaminen ja arvaamattomat liikkeet kuormittavat. Pienen lapsen ja koiran yhdessäoloa on aina valvottava. Koiralla tulee olla rauhoitettu lepopaikka, ja lasten on annettava sen syödä ja nukkua rauhassa. Kantapäiden näykkimiseen ja lasten kulun estämiseen kannattaa puuttua varhain.

Muut koirat ja kissat

Moni bordercollie elää onnistuneesti muiden koirien ja kissojen kanssa, kun tutustuminen tehdään huolellisesti. Rotu ei silti takaa helppoa yhteiseloa. Kissan tuijottaminen ja liikkeiden kontrollointi voivat olla kissalle kuormittavia. Käytä portteja, korkeita turvapaikkoja ja erillisiä resursseja ja keskeytä tilanne rauhallisesti ennen jahtaamista.

Voiko bordercollie olla yksin tai asua kerrostalossa?

Yksinolo

Bordercollie voi oppia olemaan yksin kohtuullisia aikoja, mutta harjoittelu rakennetaan vähitellen ja yksilön mukaan. Rankka lenkki ennen lähtöä ei hoida eroahdistusta. Jos koira läähättää, kulkee levottomasti, haukkuu, tuhoaa tavaroita tai ei pysty syömään yksin ollessaan, lue oppaamme koiran eroahdistuksesta ja yksinoloharjoittelusta ja pyydä tarvittaessa ammattilaisen apua.

Kerrostalo

Asunnon koko ei ratkaise kaikkea. Bordercollie voi asua kerrostalossa, jos se saa sopivaa tekemistä ulkona ja osaa rauhoittua sisällä. Äänet, hissi, ahtaat kohtaamiset ja ikkunan takana liikkuvat ihmiset voivat kuitenkin olla joillekin yksilöille vaikeita. Suuri talo tai oma piha ei puolestaan korvaa koulutusta ja yhdessä tekemistä.

Turkinhoito, pesu ja karvanlähtö

Sekä sileä- että puolipitkäkarvaisella bordercolliella on kaksinkertainen turkki. Harjaa säännöllisesti ja tavallista useammin kevään ja syksyn karvanvaihdossa. Puolipitkässä turkissa takkuja syntyy herkimmin korvien taakse, hapsuihin, vatsan alle ja hännän alueelle.

• Huuhtele suola, hiekka ja lika tarvittaessa.
• Pese koira sen ollessa likainen koiralle tarkoitetulla miedolla tuotteella.
• Kuivaa turkki ja iho huolellisesti märän ulkoilun jälkeen.
• Tarkista tassut, kynnet, korvat ja hampaat säännöllisesti.
• Älä ajele tervettä kaksinkertaista turkkia rutiininomaisesti.

Bordercollie ei ole karvaton eikä todistetusti allergiaystävällinen rotu. Jos vähäinen irtokarva on tärkeä ominaisuus, tutustu myös oppaaseemme koirista, joista lähtee vain vähän karvaa. Allergisen kannattaa silti viettää aikaa juuri kyseisten koirien kanssa ennen päätöstä.

Terveys, elinikä ja tutkimukset

Monet bordercolliet elävät aktiivisina pitkälle vanhuuteen, mutta rodulla esiintyy sekä perinnöllisiä että myöhemmin kehittyviä sairauksia. Terveyttä on arvioitava koko yhdistelmän ja suvun tasolla – ei vain sen perusteella, että pentu näyttää terveeltä.

CEA on perinnöllinen silmäsairausryhmä, jota esiintyy colliesukuisilla roduilla. Geenitulos kertoo yhdistelmän suunnitteluun tarvittavaa tietoa, mutta geenitesti ja kliininen silmätarkastus eivät korvaa toisiaan. Suomen Paimenkoirayhdistys selittää CEA-geenitestauksen ja tarjoaa lisäksi laajemman katsauksen bordercollien sairauksiin.

Laaja DNA-paneeli voi olla hyödyllinen, mutta se ei korvaa kliinisiä tutkimuksia, sukutietoa eikä luonteen ja toimintakyvyn arviointia. Pyydä nähtäväksi alkuperäiset tulokset sen sijaan, että tyytyisit ilmoitukseen vanhempien olevan ”kaikesta vapaita”.

Paljonko bordercollie maksaa?

Rodulla ei ole yhtä virallista pentuhintaa, ja hinnat muuttuvat kasvattajan, yhdistelmän ja markkinan mukaan. Poikkeuksellisen halpa pentu voi tulla kalliiksi, jos rekisteröinti, terveystutkimukset tai kasvuympäristö on laiminlyöty. Vertaile dokumentaatiota ja kasvattajan tarjoamaa tukea – älä vain ostohintaa.

Varaa rahaa myös laadukkaaseen ruokaan, vakuutukseen, eläinlääkäriin, rokotuksiin, kursseihin, hoitoon, varusteisiin, harrastuksiin ja mahdolliseen koiranhoitoon. Aktiivisen harrastuskoiran kanssa myös matka- ja varustekulut voivat kasvaa. Yllättäviä hoitokuluja varten kannattaa olla oma puskuri.

Bordercollie vai australianpaimenkoira?

Molemmat ovat älykkäitä paimenkoiria, mutta niillä on erilainen historia ja työskentelytapa. Lisäksi kummankin rodun sisällä on paljon yksilöllistä ja sukujen välistä vaihtelua. Rotua ei kannata valita pelkän värin perusteella.

Lue kattava australianpaimenkoiran rotuoppaamme ennen kasvattajien ja yhdistelmien vertailua.

Sopiiko bordercollie sinulle?

Valmistautunut ensikoiran omistaja voi onnistua bordercollien kanssa, mutta into ei yksin korvaa tietoa, realistista arkea ja hyvää ohjausta. Jos vertailet myös toisenlaista aktiivista perhekoiraa, Lildogin labradorinnoutajaopas tarjoaa toisen näkökulman – vaikka mikään rotu ei ole kaikille automaattisesti helppo.

Usein kysytyt kysymykset bordercolliesta