Koirat käyttävät nenäänsä ympäristönsä tutkimiseen, huomaavat pieniä muutoksia kehonkielessämme ja voivat oppia tiettyjen lelujen nimiä. Silti emme vieläkään tiedä varmasti kaikkea siitä, miten ne kokevat maailman.
Tässä on 30 faktaa koirista: tuttuja tapoja ja vähemmän itsestään selviä tutkimustuloksia. Osa tutkimuksista on tehty vain muutamalla koiralla tai tarkasti kontrolloiduissa oloissa. Siksi erotamme toisistaan sen, mitä tutkimus on osoittanut, ja sen, mitä sen perusteella ei vielä voida päätellä.
1. Nenä kerää tietoa
Hajujen avulla koira selvittää, kuka paikalla on käynyt, mitä siitä on kulkenut ja mitä hajujälkiä on yhä jäljellä. Siksi koira voi saada korttelin ympäri kulkevalla lenkillä paljon enemmän tietoa kuin sen vierellä kävelevä ihminen.
Haistelu ei siis ole vain tauko lenkin aikana. Se on tärkeä osa koiran tapaa tutkia ympäristöään.
2. Koirat kuulevat korkeampia ääniä kuin ihmiset
Koirat kuulevat korkeampia taajuuksia kuin ihmiset. Siksi koira voi kuulla selvästi korkean äänen, joka tuntuu tulevan tyhjästä.
Koirat voivat myös käännellä korviaan eri suuntiin selvittääkseen, mistä ääni tulee. Tämä saattaa selittää, miksi koira reagoi joskus ennen kuin sinä kuulet mitään.
3. Koirat voivat aistia heikkoa lämpösäteilyä
Koiran paljaalla kirsun kärjellä voi olla muukin tehtävä kuin hajujen tutkiminen. Kontrolloidussa kokeessa kolme koulutettua koiraa havaitsi esineestä tulevaa heikkoa lämpösäteilyä. Tutkimus viittaa siihen, että koirat aistivat tiedon tuntoaistillaan, eivät näöllään.
Tämä on kiinnostava mutta alustava tulos pienestä kokeesta. Se ei tarkoita, että koirat näkisivät lämpöä lämpökameran tavoin. Lue tutkimuksen tiivistelmä PubMedissä.
4. Koirien älykkyydessä on monta puolta
Nopeasti käskyt oppiva koira ei välttämättä ole ”älykkäämpi” kuin koira, joka tarvitsee enemmän aikaa. Koirat voivat olla taitavia eri asioissa: hajujälkien seuraamisessa, ihmisten kanssa työskentelyssä, ongelmien ratkaisemisessa tai itsenäisessä työskentelyssä.
Se, mitä kutsumme älykkyydeksi, riippuu myös siitä, millaisen tehtävän koira saa ja mitä se on motivoitunut tekemään.
5. Haistelu kuuluu lenkkiin, eikä ole turha pysähdys
Kun koira pysähtyy läikän tai lyhtypylvään kohdalle, se tutkii muiden eläinten jättämiä hajujälkiä. Me emme pysty lukemaan samaa tietoa silmillämme.
Kun lenkillä on aikaa haistella, koira saa tutkia ympäristöään omaan tahtiinsa. Se voi olla koiralle virikkeellisempää kuin saman reitin kulkeminen mahdollisimman nopeasti.
6. Hajuaisti vaikuttaa ruoan makuun
Koirilla on vähemmän makunystyjä kuin ihmisillä, mutta hajuaisti on tärkeässä roolissa, kun ne tutkivat ruokaa. Ruoan tuoksu vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevalta ruoka vaikuttaa jo ennen ensimmäistä suupalaa.
Tämä auttaa myös ymmärtämään, miksi voimakkaasti tuoksuva ruoka voi kiinnostaa koiraa enemmän, vaikka se ei meidän mielestämme maistuisi erityisen voimakkaalta.
7. Uni voi tukea oppimista
Koirilla on ihmisten unta muistuttavia univaiheita, ja liikkeet tai pienet äänet unen aikana voivat liittyä unennäköä muistuttavaan toimintaan. Emme kuitenkaan voi tietää, mitä koira näkee unissaan.
Tarkempi tutkimustulos liittyy oppimiseen. EEG-tutkimuksissa on tarkasteltu koirien unenaikaista aivotoimintaa ja havaittu yhteys tiettyjen unirytmien ja oppimistulosten välillä. Tämä ei todista, että päiväunet itsessään opettaisivat koiralle uuden käskyn, mutta uni näyttää vaikuttavan muistojen käsittelyyn. Lue tutkimus PubMedissä.
8. Hännän heilutus ei aina tarkoita iloa
Heiluva häntä kertoo, että koira on virittynyt tai innostunut, mutta se ei yksin kerro, onko koira iloinen, epävarma vai jännittynyt. Tarkkaile myös koiran asentoa, ilmettä ja korvia sekä sitä, liikkuuko sen keho rennosti vai jäykästi.
Eräässä tutkimuksessa koirien hännänheilutus vaihteli sen mukaan, millaisen tunneviestin ne kohtasivat. Tulos on kiinnostava, mutta se ei anna yksinkertaista sääntöä jokaisen koiran hännän tulkitsemiseen. Lue tutkimus hännän epäsymmetrisestä heilutuksesta.
9. Pennut syntyvät silmät ja korvakäytävät suljettuina
Vastasyntyneiden pentujen silmät ja korvakäytävät ovat suljettuina. Ensimmäisten viikkojen aikana ne ovat riippuvaisia emostaan ja jo toimivista aisteista, etenkin haju- ja tuntoaistista.
Näkö ja kuulo kehittyvät syntymän jälkeen. Älä yritä avata pennun silmiä tai korvakäytäviä itse. Anna kehityksen edetä luonnollisesti ja ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos jokin vaikuttaa olevan vialla.
10. Jotkut koirat syövät ulostetta
Ulosteen syömistä kutsutaan koprofagiaksi. Sitä voi esiintyä maailmaa tutkivilla pennuilla, mutta myös aikuisilla koirilla. Tottumukset, saatavuus ja ympäristö voivat vaikuttaa siihen; yhtä selitystä ei ole, joka sopisi kaikkiin koiriin.
Jos aikuinen koira alkaa yhtäkkiä syödä ulostetta tai tapa toistuu usein, asiasta kannattaa puhua eläinlääkärin kanssa. Sama pätee, jos koiralla on samalla muita oireita.
11. Koirien mustasukkaisuudesta ei ole varmaa vastausta
Koira voi työntyä omistajansa ja toisen ihmisen väliin tai hakea huomiota, kun omistaja kääntyy pois. Käytöstä on helppo kutsua mustasukkaisuudeksi, mutta tutkimus ei anna siihen yksinkertaista vastausta.
Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin huomionhakuisia reaktioita, kun omistaja huomioi lelukoiran. Myöhemmässä tutkimuksessa ei löytynyt selkeää näyttöä siitä, että reaktiot johtuivat mustasukkaisuudesta. Siksi on tarkempaa kuvata havaittua käytöstä, kuten huomion tavoittelua, väittämättä tietävämme varmasti, mitä koira tuntee. Vuoden 2014 tutkimus ja vuoden 2018 jatkotutkimus osoittavat, miksi aiheesta yhä keskustellaan.
12. Koirat eivät näe maailmaa vain mustavalkoisena
Koirien värinäkö on dikromaattinen. Ne erottavat erityisesti sinertäviä ja kellertäviä sävyjä, kun taas punainen ja vihreä eivät näy niille samalla tavalla kuin ihmisille.
Tämä kannattaa muistaa leluja valitessa: sininen lelu voi erottua vihreästä ruohosta koiralle paremmin kuin punainen.
13. Haukotteluun voi olla monta syytä
Koira voi haukotella väsymyksen vuoksi, mutta myös tilanteissa, joissa se tuntee olonsa epävarmaksi tai kiihtyneeksi. Yksi haukotus ei yksin kerro, miltä koirasta tuntuu.
Katso, mitä koiran ympärillä tapahtuu, ja huomioi myös sen muu kehonkieli. Toistuva haukottelu yhdessä jännittyneen olemuksen tai poispäin pyrkimisen kanssa voi kertoa tilanteesta jotakin.
14. Koirat lukevat myös toistensa kehonkieltä
Koirat tarkkailevat toisiaan kohdatessaan: miten toinen liikkuu, seisoo ja lähestyy. Jäykkä olemus ja pehmeä, kaartava lähestyminen voivat viestiä aivan eri asioita.
Hajut välittävät enemmän tietoa, mutta näkyvillä merkeilläkin on merkitystä. Anna koirille tilaa tervehtiä tai siirtyä pois sen sijaan, että pitäisit ne lähellä toisiaan, jos ne vaikuttavat epämukavilta.
15. Takapuolen haistelu on sosiaalista tiedonkeruuta
Koirat tutkivat toistensa hajuja kohdatessaan. Takapään ympäristössä on hajutietoa, ja haistelu on osa koirien sosiaalista tutustumista.
Se ei tarkoita, että jokainen koira haluaisi tervehtiä pitkään. Jos koira yrittää väistää, jäykistyy tai piiloutuu omistajansa taakse, sen pitää saada päättää kohtaaminen.
16. Leposyke vaihtelee koiran koon mukaan
Koiran sykkeeseen vaikuttavat koko, ikä, aktiivisuus, stressi ja terveydentila. Pienillä koirilla leposyke on usein korkeampi kuin suurilla, joten yksi lukema ei sovi kaikille.
Jos olet huolissasi koiran sykkeestä, hengityksestä tai yleisvoinnista, arvioi tilannetta kokonaisuutena ja ota yhteyttä eläinlääkäriin sen sijaan, että tulkitsisit vain yhtä lukua.
17. Koirat hikoilevat, mutta viilentävät itseään ennen kaikkea läähättämällä
Koirilla on hikirauhasia muun muassa anturoissa, mutta ne säätelevät ruumiinlämpöään ennen kaikkea läähättämällä. Tassujen kautta hikoilun merkitys on siksi pienempi kuin ihmisten hikoilun.
Läähätys liikunnan jälkeen tai lämpimänä päivänä voi olla normaalia. Voimakas läähätys yhdessä väsymyksen, horjumisen tai sekavuuden kanssa voi kuitenkin olla merkki ylikuumenemisesta ja vaatii nopeaa apua.
18. Viikset aistivat kosketuksen
Koiran kuonon ja silmien ympärillä olevat viikset ovat herkkiä aistinkarvoja, eivät vain tavallista pidempää turkkia. Ne aistivat kosketusta ja liikettä kasvojen lähellä.
Siksi ne kannattaa jättää rauhaan. Älä leikkaa koiran viiksiä, ellei eläinlääkäri tai muu pätevä ammattilainen suosittele sitä perustellusta syystä.
19. Koulutetut koirat tunnistivat stressinäytteitä hajun perusteella
Kontrolloidussa kokeessa koulutetut koirat erottivat ihmisiltä otettuja hajunäytteitä ennen stressaavaa tehtävää ja sen jälkeen. Näytteet sisälsivät hengitysilmaa ja hikeä, ja koirat oli koulutettu tunnistamaan stressin jälkeen otettu näyte.
Tulos on kiinnostava, mutta se ei tarkoita, että jokainen perhekoira ymmärtäisi tunteemme aina. Tutkimuksessa testattiin koulutettujen koirien kykyä erottaa tiettyjä näytteitä kontrolloidussa tilanteessa. Lue tutkimus PLOS ONE -lehdessä.
20. Jotkut koirat oppivat paljon sanoja
Monet koirat oppivat sanoja, kuten ”istu”, oman nimensä ja ulkoiluun tai ruokaan liittyviä vihjeitä. Pienellä koirajoukolla on havaittu poikkeuksellinen kyky oppia monien eri lelujen nimiä.
Tutkimuksessa näitä koiria kutsutaan nimellä ”Gifted Word Learners”. Ne ovat harvinaisia, eikä tulos tarkoita, että kaikki koirat oppisivat satoja esineiden nimiä. Se kuitenkin osoittaa, miten paljon koirat voivat yksilöinä erota toisistaan oppimisen suhteen.
21. Koirat voivat erottaa kasvojen ilmeitä
Kontrolloidussa tehtävässä koirat pystyivät erottamaan ihmiskasvojen erilaisia tunneilmeitä. Tämä viittaa siihen, että ne voivat käyttää kasvoista saatavaa visuaalista tietoa, eivät vain ääntä tai ympäröivää tilannetta.
Se ei tarkoita, että koirat tulkitsisivat kasvoja aivan kuten ihmiset tai tietäisivät tarkalleen, miksi tunnemme tietyllä tavalla. Tutkimus osoittaa, että ilmeet voivat toimia koirille viesteinä. Lue tutkimus PubMedissä.
22. Kaivamisella voi olla monta tarkoitusta
Koira voi kaivaa tutkiakseen hajua, seuratakseen metsästysviettiä, leikkiäkseen tai tehdäkseen viileämmän makuupaikan. Jotkut koirat kaivavat myös piilottaakseen tavaroita.
Jos kaivaminen alkaa äkisti tai muuttuu voimakkaaksi, kannattaa huomioida, missä ja milloin sitä tapahtuu. Toistuva toimintamalli kertoo usein enemmän kuin yksittäinen kuoppa.
23. Koko kehon ravistelu tekee muutakin kuin poistaa vettä
Kylvyn tai sateisen lenkin jälkeen koira ravistelee vettä pois turkistaan. Koira voi ravistella itseään myös voimakkaan tai oudon tilanteen jälkeen.
Ravistelu voi merkitä selvää siirtymää tilanteesta toiseen, mutta se ei yksin todista, että koira oli stressaantunut. Tarkastele tilannetta ja koiran muita viestejä.
24. Koirilla on kolmas silmäluomi
Koiralla on silmän sisänurkassa vilkkuluomi eli niin sanottu kolmas silmäluomi. Se auttaa suojaamaan silmää ja levittämään kyynelnestettä.
Jos vilkkuluomi tulee äkisti näkyviin tai silmä punoittaa, turpoaa tai vuotaa, koira kannattaa viedä eläinlääkärin tutkittavaksi.
25. Kuiva kuono ei automaattisesti tarkoita sairautta
Koiran kirsu voi olla päivän aikana kuiva tai kostea. Nukkuminen, lämpötila, ilmankosteus ja nuoleminen voivat vaikuttaa siihen, miltä kirsu tuntuu.
Kuiva kirsu ei siis yksin ole luotettava tapa mitata kuumetta. Tarkkaile sen sijaan muutoksia koiran ruokahalussa, vireydessä, hengityksessä ja käytöksessä. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos koira vaikuttaa sairaalta.
26. Hajuaisti auttaa koiraa tunnistamaan sinut
Koirat käyttävät hajuaistiaan ihmisten ja muiden eläinten tunnistamiseen. Ne voivat tunnistaa tutun tuoksun, vaikka ihminen ei olisi näkyvissä.
Siksi koirat tutkivat vaatteita, kenkiä ja muita tavaroita, jotka ovat olleet niiden tuntemien ihmisten kanssa tekemisissä.
27. Saman rodun koirat voivat olla hyvin erilaisia
Rotu voi antaa osviittaa siitä, millaisiin tehtäviin koiraa on jalostettu, mutta se ei kerro kaikkea yksilöstä. Kaksi saman rodun koiraa voi reagoida eri tavoin vieraisiin, ääniin, leikkiin ja uusiin tilanteisiin.
Perimä, kasvuympäristö, kokemukset, terveys ja ympäristö vaikuttavat yhdessä. Siksi on hyödyllisempää tutustua omaan koiraan kuin odottaa sen sopivan rotua koskevaan yleistykseen.
28. Pään kallistumista on tutkittu lelujen nimeämistehtävässä
Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin koirien pään kallistamista, kun omistaja pyysi niitä hakemaan tietyn lelun nimeltä. Ne harvat koirat, jotka oppivat lelujen nimet erityisen hyvin, kallistivat päätään tehtävän aikana useammin kuin koirat, joilla ei ollut samanlaista kykyä oppia sanoja.
Tutkimus ei selitä, miksi oma koirasi kallistaa päätään arjessa, kun puhut sille. Se osoittaa yhteyden tietyssä tehtävässä, ei yleispätevää selitystä pään kallistamiselle. Lue tutkimus Animal Cognition -lehdessä.
29. Leikki antaa koiralle tilaisuuden harjoitella
Leikki voi auttaa koiraa harjoittelemaan liikkeitä, ajoitusta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Koirien välisessä leikissä roolit voivat vaihtua, ja koirat voivat pitää taukoja ennen leikin jatkumista.
Tarkkaile, palaavatko molemmat koirat itse leikkiin. Jos toinen yrittää siirtyä pois, anna sen tehdä niin.
30. Koirilla ja ihmisillä on pitkä yhteinen historia
Koirat ovat eläneet ihmisten rinnalla tuhansia vuosia. Ne ovat toimineet monissa tehtävissä metsästyskoirista vartio- ja paimenkoiriin sekä kumppaneihin. Viikinkiajalla koiria haudattiin toisinaan ihmisten kanssa.
Pitkä yhteinen historia auttaa ymmärtämään, miksi koirat tarkkailevat ihmisten viestejä niin tarkasti. Koirat ovat kuitenkin edelleen koiria: niillä on omat aistinsa, tarpeensa ja tapansa ymmärtää ympäristöään.
Usein kysyttyä koirista
Näkevätkö koirat unia?
Koirilla on univaiheita, joihin liittyy unennäköä muistuttavaa toimintaa. Jotkut liikuttavat tassujaan tai päästävät pieniä ääniä nukkuessaan. Emme voi tietää varmasti, mitä ne näkevät unissaan.
Mitä värejä koirat näkevät?
Koirien värinäkö on dikromaattinen. Ne erottavat sinertävät ja kellertävät sävyt paremmin kuin punaisen ja vihreän.
Miksi koirat haistelevat niin paljon?
Hajuaisti antaa koirille tietoa paikoista, ihmisistä ja muista eläimistä. Haistelu on tärkeä osa koiran tapaa tutkia maailmaa.
Tarkoittaako hännänheilutus, että koira on iloinen?
Ei välttämättä. Hännänheilutusta pitää tarkastella yhdessä koiran asennon, ilmeiden ja tilanteen kanssa.
Onko kuiva kirsu merkki siitä, että koira on sairas?
Ei itsessään. Kirsu voi kuivua monesta tavallisesta syystä. Tarkkaile koiran yleisvointia ja ota yhteyttä eläinlääkäriin, jos koira vaikuttaa sairaalta.
Share:
Tiibetinspanieli – Kaikki rodun koosta, pennuista, luonteesta ja terveydestä
Miten koiran ja kissan GPS-paikannin toimii?