Pienet koirarodut: 10 rotua vertailussa ja valintaopas

Mitä pienellä koiralla tarkoitetaan?

Yhtä virallista painorajaa ei ole, mutta alle noin 10-kiloisia koiria pidetään usein pieninä. Ryhmään mahtuu hyvin erilaisia koiria: muutaman kilon chihuahua ja noin kahdeksankiloiseksi kasvava cavalier voivat molemmat kuulua pieniin koirarotuihin.

Myös nimityksiä kuten ”kääpiökoira” ja ”minikoira” käytetään paljon. ”Teacup” ei kuitenkaan ole virallinen rotu tai FCI:n kokoluokka. Suhtaudu varovaisesti myyjään, joka markkinoi poikkeuksellisen pientä kokoa erityisenä laatuna. Äärimmäisen pieni koko voi lisätä vammojen ja terveysongelmien riskiä.

Pienten rotujen taustatkin eroavat toisistaan. Yorkshirenterrieri on terrieri, pomeranian pystykorva ja toyvillakoiralla on työkoiralle tyypillisiä ominaisuuksia. Maltankoira ja havannankoira taas on jalostettu seurakoiriksi. Rodun historia voi auttaa ymmärtämään, millaista käyttäytymistä ja tekemisen tarvetta koiralla saattaa olla.

Viisi kysymystä ennen pienen koirarodun valintaa

1. Kuinka aktiivisen koiran haluat? Papillon ja toyvillakoira tarvitsevat usein liikuntaa ja aivojumppaa, vaikka ovat pieniä.
2. Kuinka paljon ääntä kotona voi olla? Valppaat pienet koirat saattavat haukkua ovella, ikkunan ääressä tai rappukäytävän äänille.
3. Kuinka paljon turkinhoitoa haluat tehdä? Vähäinen karvanlähtö ei tarkoita vähäistä harjaamista tai trimmaamista.
4. Keiden kanssa koira asuu? Hyvin pieni koira voi tarvita lisäsuojaa pienten lasten tai paljon isompien koirien seurassa.
5. Kuinka pitkään koira joutuisi olemaan yksin? Ihmisläheiselle seurakoiralle yksinolon asteittainen harjoittelu on tärkeää.

Kymmenen pienen koirarodun vertailu

Taulukko antaa yleiskuvan rotujen koosta ja tarpeista. Rodun sisällä voi olla suuria eroja: yksilön luonne, jalostuslinja, terveys, sosiaalistaminen ja koulutus vaikuttavat koiran arkeen paljon.

1. Chihuahua: pieni koko, vahva luonne

Chihuahua tunnetaan maailman pienimpänä tunnustettuna koirarotuna. Se on usein valpas, eloisa ja itsevarma, ja moni kiintyy vahvasti omistajaansa. Pieni koko ei kuitenkaan kerro, kuinka helppo koira on arjessa.

Monet chihuahuat reagoivat herkästi ääniin, vieraisiin ja liikkeeseen. Jos koira haukkuu jokaiselle rappukäytävän äänelle, kerrostalo voi olla haastava ympäristö. Rauhallista suhtautumista vieraisiin ja kodin ääniin kannattaa harjoitella pienestä pitäen.

Chihuahua tarvitsee päivittäisiä kävelylenkkejä ja mahdollisuuksia tutkia ympäristöä. Pienen koiran keho on kuitenkin alttiimpi vahingoille pudotessa tai rajussa leikissä huomattavasti suuremman koiran kanssa. Tämä korostuu pentujen ja kaikkein pienimpien yksilöiden kohdalla.

Rotua on lyhyt- ja pitkäkarvaisena. Lyhyt turkki vaatii vain vähän hoitoa; pitkäkarvaista koiraa pitää harjata useammin. Molemmista voi irrota karvaa.

2. Pomeranian: pieni pystykorva, joka huomaa kaiken

Pomeranian eli kääpiöspitz on utelias, oppivainen ja tarkkaavainen. Sen pystykorvatausta näkyy usein taipumuksena huomata ympäristön tapahtumat ja ilmoittaa niistä. Ovi, rappukäytävän ääni tai ikkunan takana kulkeva ihminen voi saada koiran haukkumaan.

Kaikki pomeranianit eivät ole erityisen äänekkäitä, mutta rotu ei ole itsestään selvä valinta kotiin, jossa vaaditaan hiljaisuutta. Rauhoittumista ja ääniin suhtautumista kannattaa harjoitella arjessa, ei vasta haukkumistavan vakiinnuttua.

Tiheä aluskarva ja pidempi peitinkarva vaativat säännöllistä harjaamista, etenkin karvanlähtöaikoina. Pomeranian kulkee kokonsa puolesta helposti mukana ja voi asua pienessä kodissa, kunhan se saa liikuntaa ja tekemistä.

3. Yorkshirenterrieri: terrierin tarmoa pienessä koossa

Yorkshirenterrieri näyttää usein sievältä seurakoiralta, mutta sen taustalla on työskentelevä terrieri. Uteliaisuus, itsevarmuus ja kiinnostus ympäristöön voivat näkyä edelleen rodun arjessa.

Monet yorkshirenterrierit ovat aktiivisia ja leikkisiä. Ne tarvitsevat kävelylenkkejä, sosiaalistamista ja koulutusta, vaikka pieni koko helpottaa liikkumista ja mukana kulkemista. Pienen koiran käytöstä ei kannata kuitata sillä, että ”se on niin pieni”.

Turkista irtoaa vähän karvaa, mutta pitkä turkki vaatii säännöllistä harjaamista ja ylläpitoa. Monet lemmikkikoirat pidetään lyhyemmässä turkissa. Hyvin pieni koko vaatii lisäksi huolellisuutta lasten ja suurten koirien seurassa.

4. Toyvillakoira: pieni, älykäs ja valmis oppimaan

Toyvillakoira on usein tarkkaavainen, yhteistyöhaluinen ja nopea oppimaan. Temput, hajutyöskentely, tottelevaisuusharjoittelu ja pienet agilitytehtävät voivat tarjota sille sopivaa tekemistä. Älykkyys tarkoittaa myös, että koira oppii nopeasti ei-toivottuja tapoja, jos niitä ei huomata ajoissa.

Turkki irtoaa hyvin vähän, mutta sitä pitää harjata ja trimmata säännöllisesti. Vähäinen karvanlähtö ei siis tee toyvillakoirasta helppohoitoista. Rotu sopii ihmiselle, joka haluaa tehdä koiran kanssa asioita ja panostaa turkin ylläpitoon.

5. Papillon: pieni, urheilullinen ja nopea oppimaan

Papillon näyttää sirolta, mutta on usein urheilullinen, nopea ja innokas oppimaan. Monet nauttivat agilitystä, tottelevaisuusharjoittelusta ja tempuista. Pieni koko ei estä koiraa tarvitsemasta tekemistä sekä keholle että mielelle.

Papillon saattaa reagoida herkästi ääniin ja liikkeisiin, joten rauhoittumista kannattaa harjoitella. Pitkää turkkia pitää harjata etenkin korvien ja hapsujen kohdalta.

6. Maltankoira: ihmisläheinen seurakoira, jonka turkki vaatii huolenpitoa

Maltankoira on jalostettu seurakoiraksi. Se on usein sosiaalinen ja viihtyy ihmistensä lähellä. Pienestä koostaan huolimatta se tarvitsee kävelylenkkejä, ympäristöön tutustumista ja koulutusta. Sitä ei tarvitse eikä kannata kantaa kaikkialle.

Valkoisesta turkista irtoaa vain vähän karvaa, mutta pitkä turkki takkuuntuu helposti. Moni pitää lemmikkikoiran turkin lyhyempänä. Maltankoira voi kiintyä ihmisiinsä vahvasti, joten yksinoloa on hyvä harjoitella vähitellen jo pentuna.

7. Havannankoira: seurallinen ja sopeutuvainen perhekoira

Havannankoira on usein leikkisä, seurallinen ja yhteistyöhaluinen. Se voi sopia perheeseen, joka haluaa pienen koiran, mutta silläkin on tarve lenkkeillä, oppia ja olla mukana arjessa. Lasten ja koiran yhteiselo vaatii aikuisen valvontaa rodusta riippumatta.

Turkista irtoaa yleensä vähän karvaa, mutta se pitää harjata säännöllisesti. Ihmisläheisyys voi helpottaa koulutusta, mutta yksinolon harjoittelu on tärkeää: koiran ei pitäisi joutua viettämään pitkiä päiviä yksin.

8. Bichon frisé: vähän karvanlähtöä, paljon turkinhoitoa

Bichon frisé on eloisa seurakoira, joka viihtyy usein perheen, leikkien ja kävelylenkkien parissa. Se voi olla sopiva vaihtoehto, jos etsit pientä ja seurallista koiraa, mutta sen turkinhoito pitää ottaa huomioon jo ennen hankintaa.

Kihara turkki kasvaa jatkuvasti ja takkuuntuu helposti. Se vaatii säännöllistä harjaamista ja trimmausta, joten ammattilaisen tekemä turkinhoito voi olla jatkuva kustannus.

9. Shih tzu: rauhallisempi seurakoira, jonka lyhyt kuono vaatii huomiota

Shih tzu on usein seurallinen koira, jonka aktiivisuustaso on maltillisempi kuin papillonin tai toyvillakoiran. Se tarvitsee silti päivittäisiä lenkkejä ja mielekästä tekemistä.

Rodulla on lyhyt kuono, joten hengityksen toimivuus ja lämmönsieto kannattaa ottaa vakavasti. Ahtaita hengitysteitä, kuorsaamista hereillä ollessa tai heikkoa rasituksensietoa ei pidä kuitata ”rodulle tyypillisenä”. Pyydä kasvattajalta terveystiedot ja kiinnitä huomiota siihen, että koira hengittää ja liikkuu vaivattomasti.

10. Cavalier kingcharlesinspanieli: lempeä luonne ja vakavia terveyshuolia

Cavalier on usein ystävällinen, sosiaalinen ja helposti lähestyttävä koira. Rotuun liittyy kuitenkin vakavia terveyshuolia, joten luonne ei yksin riitä päätöksen perusteeksi.

Suomessa koiraa harkitsevan kannattaa tarkistaa ajantasaiset terveys- ja jalostussuositukset Suomen Kennelliitolta ja rodun rotujärjestöltä. Rekisteröimätön tai cavalier-tyyppiseksi kuvattu sekarotuinen koira ei automaattisesti ole terveempi. Pyydä tiedot vanhemmista, rekisteröinnistä ja tehdyistä terveystutkimuksista.

Mikä pieni koira sopii ensimmäiseksi koiraksi?

Havannankoira, maltankoira, toyvillakoira, bichon frisé ja shih tzu voivat sopia joillekin ensikertalaisille. Mikään niistä ei kuitenkaan ole automaattisesti helppo. Valintaan vaikuttavat se, kuinka paljon liikuntaa ja koulutusta haluat tehdä, miten suhtaudut turkinhoitoon ja kuinka pitkään koira joutuisi olemaan yksin.

Ensimmäistä koiraa hankkiessa on helppo kiinnittää huomio pentukuvan ulkonäköön. Arjessa elät kuitenkin koiran luonteen ja tarpeiden kanssa vuosia. Tapaa rodun aikuisia koiria ja keskustele kasvattajan kanssa siitä, millaisia yksilöitä pennun vanhemmat ovat.

• Havannankoira: usein sosiaalinen ja sopeutuvainen, mutta turkki vaatii hoitoa ja yksinoloa pitää harjoitella.
• Maltankoira: pieni ja ihmisläheinen, mutta pitkä turkki vaatii säännöllistä ylläpitoa.
• Toyvillakoira: oppii nopeasti, mutta tarvitsee mielekästä tekemistä ja turkinhoitoa.
• Bichon frisé: usein seurallinen, mutta turkin harjaaminen ja trimmaaminen kuuluvat arkeen.
• Shih tzu: aktiivisuustaso voi olla maltillisempi, mutta turkin ja rakenteen terveyteen pitää kiinnittää huomiota.

Yhdelle ensikertalaiselle sopiva koira voi olla toiselle väärä valinta. Harkitse omaa arkeasi ennen rodun päättämistä.

Pieni koira ei tarkoita pientä työmäärää

Pieni koira syö vähemmän ja sitä voi olla fyysisesti helpompi käsitellä. Se tarvitsee silti lenkkejä, koulutusta, sosiaalistamista ja mielekästä tekemistä. Toyvillakoira tai papillon voi nauttia harjoittelusta ja tehtävistä siinä missä isompikin koira.

Turkinhoito vie aikaa eri tavalla. Bichon frisé, maltankoira ja havannankoira pudottavat yleensä vain vähän karvaa, mutta niiden turkki pitää harjata ja trimmata säännöllisesti. Säännöllinen kampaajalla käynti voi lisätä kustannuksia.

Sisäleikit eivät yksin korvaa lenkkejä ja ympäristöön tutustumista. Pientä koiraa voi olla helpompi ottaa mukaan, mutta sekin tarvitsee mahdollisuuden haistella, liikkua ja oppia uusia asioita.

Pieni koira tarvitsee yhtä lailla koulutusta

Pienen koiran ei-toivottu käytös saatetaan sivuuttaa helpommin kuin suuren koiran. Hihnassa vetäminen, vieraiden päälle hyppiminen ja ohikulkijoille haukkuminen eivät kuitenkaan muutu merkityksettömiksi koiran koon vuoksi.

Pieni koira tarvitsee samat perustaidot kuin suurempikin: luoksetulon, rauhoittumisen, käsittelyyn tottumisen, kontaktin omistajaan ja hallitut kohtaamiset ihmisten sekä koirien kanssa.

Koira on helppo nostaa syliin tilanteessa, joka tuntuu hankalalta. Joskus se on turvallisuuden takia oikea ratkaisu. Jos koira kuitenkin aina kannetaan pois tavallisista tilanteista, se menettää mahdollisuuksia opetella niistä selviytymistä. Pieni koko helpottaa koiran nostamista, mutta ei vähennä koulutuksen tarvetta.

Pienet koirat ja lapset

Havannankoira, bichon frisé ja monet muut seuralliset pienet koirat voivat elää hyvin lapsiperheessä. Rotu ei kuitenkaan yksin ratkaise, sopiiko koira perheeseen. Myös lasten ikä, koiran yksilöllinen luonne ja fyysinen koko on otettava huomioon.

Hyvin pieni koira voi loukkaantua pudotessaan sylistä, jos sen päälle astutaan vahingossa tai jos leikki käy liian rajuksi. Noin kaksikiloinen chihuahua voi tarvita varovaisempaa käsittelyä kuin kuusi- tai kahdeksankiloinen pieni koira.

• Aikuisen pitää valvoa pienten lasten ja koiran yhteiseloa.
• Lapsen tulee antaa koiran syödä ja nukkua rauhassa.
• Koiraa ei pidä nostaa ilman aikuisen opastusta.
• Koiralla pitää olla paikka, johon se voi vetäytyä omiin oloihinsa.
• Lapsen tulee oppia tunnistamaan, milloin koira haluaa olla rauhassa.

Perheessä, jossa on pieniä lapsia, hieman fyysisesti kestävämpi pieni koira voi olla käytännöllisempi kuin kaikkein pienin kääpiökoira. Koiran ja lasten yhdessäoloa on silti aina valvottava.

Pieni koira kerrostalossa: koko ei ratkaise kaikkea

Rauhallinen kahdeksankiloinen koira voi olla kerrostalossa helpompi kuin kaksikiloinen koira, joka haukkuu hissille ja rappukäytävän äänille. Asumiseen sopivuuteen vaikuttavat kyky rauhoittua, ääniin reagoiminen, yksinolo ja koiran saama liikunta.

Havannankoira, maltankoira, shih tzu ja bichon frisé voivat sopia pieneen kotiin. Toyvillakoira ja papillon voivat myös viihtyä kerrostalossa, jos niiden liikunnan ja aivojumpan tarpeet täytetään. Chihuahua ja pomeranian vievät vähän tilaa, mutta voivat reagoida herkästi ääniin.

• Harjoittele rauhoittumista sisällä ja rappukäytävän ääniin.
• Rajoita näkymää ikkunasta, jos koira jää vahtimaan ohikulkijoita.
• Harjoittele yksinoloa vähitellen ennen pitkiä poissaoloja.
• Huolehdi päivittäisistä lenkeistä ja haistelusta myös pienessä kodissa.

Mitkä pienet koirat haukkuvat vähemmän?

Minkään rodun kohdalla ei voi luvata, ettei koira hauku. Rotutausta vaikuttaa taipumuksiin, mutta yksilön luonne, ympäristö, sosiaalistaminen ja koulutus vaikuttavat kaikki.

Pystykorvataustainen pomeranian on usein valpas ja voi ilmoittaa kodin ympäristön tapahtumista. Chihuahua ja papillon saattavat myös reagoida ääniin ja liikkeeseen. Havannankoira voi haukkua ilmoittaakseen vieraan tulosta, mutta koirien välillä on eroja. Shih tzu on monesti vähemmän vahtimiseen taipuvainen kuin jotkin erittäin valppaat pienet rodut, mutta yksilö ratkaisee.

Jos hiljaisuus on asumisessa tärkeää, tapaa pennun vanhemmat ja kysy kasvattajalta, miten ne suhtautuvat vieraisiin ja ääniin. Harjoittele rauhallista käyttäytymistä ovella, ikkunan ääressä ja rappukäytävän äänien kuuluessa.

Vähäinen karvanlähtö, turkinhoito ja allergia ovat eri asioita

Villakoira, bichon frisé, havannankoira ja maltankoira pudottavat yleensä vähän karvaa. Irtokarvat voivat kuitenkin jäädä turkkiin ja takkuuntua, joten nämä rodut tarvitsevat säännöllistä harjaamista ja trimmaamista.

Mikään koirarotu ei ole allergeeniton. Allergeeneja on muun muassa koiran ihoperäisessä materiaalissa, syljessä ja virtsassa, ei vain karvoissa. Yhdysvaltalainen allergiajärjestö AAAAI muistuttaa, että myös hypoallergeenisiksi kutsutut koirat tuottavat allergeeneja.

Jos karvanlähtö ja allergia mietityttävät, lue myös opas allergiaystävällisiksi kutsutuista koirista ja koira-allergiasta. Jos epäilet allergiaa, keskustele asiasta lääkärin tai allergologin kanssa ennen koiran hankkimista.

Ovatko pienet koirat halvempia ja helpompia matkustaa?

Pieni koira syö yleensä vähemmän, ja jotkin painon mukaan annosteltavat lääkkeet voivat maksaa vähemmän. Monet kulut eivät kuitenkaan riipu koiran koosta: vakuutus, rokotukset, hammashoito, koulutus ja eläinlääkärikäynnit voivat olla kalliita myös pienelle koiralle. Säännöllinen trimmaus voi kasvattaa etenkin vähän karvaa pudottavien rotujen kustannuksia.

Voiko pieni koira matkustaa lentokoneen matkustamossa?

Jotkin lentoyhtiöt sallivat pienten koirien matkustamisen matkustamossa, jos koira ja kuljetuslaukku täyttävät yhtiön ehdot. Tarkista aina ajantasaiset säännöt lentoyhtiöltä ennen matkan varaamista.

Vaatimukset voivat koskea koiran ja laukun yhteispainoa, laukun mittoja, lennolla sallittujen eläinten määrää, reittiä sekä rokotuksia ja matkustusasiakirjoja. Pelkkä rotu ei ratkaise asiaa: saman rodun eri yksilöt voivat olla erikokoisia, ja eri lentoyhtiöillä on eri säännöt.

Elävätkö pienet koirat pidempään?

Väestötasolla pienet koirat elävät usein suuria ja jättikokoisia rotuja pidempään, mutta koiran koko ei ennusta yksittäisen koiran elinikää. Perimä, terveys, paino, jalostus ja hoito vaikuttavat siihen. Pieni koira voi olla perheenjäsen pitkälle yli vuosikymmeneksi, joten hankintaa kannattaa ajatella pitkäaikaisena sitoumuksena.

Näin arvioit terveyttä ja kasvattajaa

Pieni koko tai rekisteröinti ei itsessään takaa koiran terveyttä. Tutustu rotujärjestön terveyssuosituksiin ja pyydä nähtäväksi vanhemmille tehdyt tutkimustulokset.

• Selvitä rodulle suositellut terveystutkimukset ja pyydä tulokset nähtäväksi.
• Kysy vanhempien ja lähisukulaisten terveydestä, luonteesta ja eliniästä.
• Tapaa emä ja katso, millaisessa ympäristössä pennut kasvavat.
• Suhtaudu epäillen lupauksiin täysin allergiavapaasta tai varmasti terveestä koirasta.
• Valitse koira, joka hengittää, näkee ja liikkuu vaivattomasti, älä äärimmäisten ulkonäköpiirteiden perusteella.
• Vastuullinen kasvattaja kysyy myös sinulta, millaiseen kotiin pentu on tulossa.

Suomen Kennelliiton ohjeissa neuvotaan tutustumaan kasvattajaan ja kysymään avoimesti koiran taustasta. Lue Suomen Kennelliiton ohje kasvattajaan tutustumisesta.

Usein kysyttyä pienistä koiraroduista